Perusteet

Miksi radon ja kosteus päätyvät sisäilmaan: alipaine selittää suurimman osan

Radon ei nouse maasta itsestään sisälle. Se imetään sisään, koska rakennus on useimmiten alipaineinen suhteessa maaperään. Sama mekanismi kuljettaa mukanaan kosteutta ja mikrobiperäisiä hajuja. Kun tämän ymmärtää, suurin osa sisäilmakorjauksista alkaa käydä järkeen.

Mistä alipaine syntyy

Kaksi asiaa tekee rakennuksesta alipaineisen. Ensimmäinen on savupiippuvaikutus: lämmin ilma on kevyempää ja pyrkii ylös, joten se poistuu rakennuksen yläosasta ja korvausilmaa imeytyy alaosasta. Mitä suurempi lämpötilaero ulos on, sitä voimakkaampi ilmiö. Toinen on ilmanvaihto: koneellinen poistoilmanvaihto imee ilmaa ulos, ja jos korvausilmaa ei tule hallitusti venttiileistä, se tulee hallitsemattomasti rakenteiden läpi.

Käytännön seuraus on yksinkertainen. Rakennuksen alaosassa vallitsee alipaine suhteessa maaperään, ja maaperän huokosilma virtaa sisään jokaisesta raosta, joka alapohjassa on.

Mitä alipaine kuljettaa mukanaan

Radon

Radon on maaperässä syntyvä radioaktiivinen kaasu. Suomen kallioperä ja karkeat harjumaalajit tuottavat sitä poikkeuksellisen paljon, ja läpäisevä maa-aines päästää sen liikkumaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan asunnon sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä ilmaa. Uusi rakennus on suunniteltava ja rakennettava niin, että pitoisuus jää alle 200 Bq/m³. Suomalaisasuntojen keskiarvo on noin 94 Bq/m³, mutta hajonta on suuri: samalla kadulla voi olla kymmenkertainen ero.

Kosteus ja hajut

Sama virtausreitti kuljettaa maaperän kosteutta ja alapohjan täytteistä lähtevää mikrobiperäistä hajua. Tämä on syy siihen, miksi rakennuksessa voi olla selvä maakellarin haju ilman että missään on näkyvää vauriota — vaurio voi olla rakenteen sisällä, ja alipaine tuo sen tuoksun huoneilmaan.

Tyypilliset vuotoreitit

• Maanvaraisen laatan ja sokkelin välinen rako. Yleisin yksittäinen reitti pientalossa.
• Läpiviennit: viemärit, vesijohdot, sähköputket, lattiakaivojen ympärykset.
• Laatan halkeamat ja työsaumat.
• Kevytsoraharkkoperusmuuri, joka läpäisee ilmaa itsessään.
• Rossipohjan tuuletusaukot, jos ne on tukittu talveksi.

Miksi vuodenaika ratkaisee mittauksen

Koska alipaine kasvaa lämpötilaeron mukana, sisäilman radonpitoisuus on lämmityskaudella selvästi korkeampi kuin kesällä. Kesällä tehty mittaus antaa siksi liian myönteisen kuvan. Tämän vuoksi virallinen mittaus tehdään lämmityskaudella ja pitkänä jaksona — katso mittausohje.

Mitä tästä seuraa korjauksille

Jos ongelma johtuu paine-erosta ja vuotoreiteistä, korjauskin kohdistuu näihin kahteen. Vaihtoehtoja on kolme perustyyppiä: vuotoreittien tiivistäminen, alapohjan alapuolisen tilan alipaineistaminen radonimurilla tai radonkaivolla, sekä ilmanvaihdon säätäminen niin, ettei rakennus ole tarpeettoman alipaineinen. Näiden vertailu on omassa artikkelissaan.

Yksi asia kannattaa sisäistää heti: pelkkä ilmanvaihdon tehostaminen poistoventtiileistä voi lisätä alipainetta ja siten radonvirtausta, jos korvausilman saanti ei parane samassa suhteessa. Ilmanvaihtoa säädetään tulo- ja poistoilman suhteena, ei pelkkää poistoa kasvattamalla.

Milloin asia kuuluu terveydenhuollolle

Rakennuksen tutkiminen ja korjaaminen on rakennusteknistä työtä. Jos epäilet oireiden liittyvän asumiseen, oireiden arviointi kuuluu terveydenhuollolle: ota yhteys omaan terveysasemaan tai työterveyshuoltoon. Asunnon terveyshaittaepäilyn voi ilmoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, joka voi tehdä tarkastuksen.