Virheet ja myytit

Kuusi virhettä sisäilmatuloksen tulkinnassa

Sisäilma-asioissa raha menee harvoin väärään korjaukseen. Se menee siihen, että korjataan ennen kuin tiedetään mitä korjataan. Alla kuusi toistuvaa virhettä.

0,9kerroin, joka unohtuu
2 kkminimikesto, joka alitetaan
300luku, johon verrataan väärin

Lyhyesti

  • Kesällä mitattu radontulos ei kerro todellista altistusta.
  • Hajun puuttuminen ei ole todiste siitä, ettei vauriota ole.
  • Yksittäinen mikrobinäyte ei sellaisenaan osoita terveyshaittaa.
  • Korjausta ei tilata ennen kuin syy on selvitetty.
  • Jälkimittaus jää tekemättä yllättävän usein.
Sisäilman mittaustuloksia ja tulkintavirheitä paperilla pöydällä

1. Mitataan väärään aikaan

Kesällä tai liian lyhyellä jaksolla tehty radonmittaus antaa systemaattisesti liian matalan tuloksen. Virallinen mittausjakso on yhtäjaksoinen, vähintään kaksi kuukautta ja sijoittuu syyskuun alun ja toukokuun lopun väliin. Lyhyt pikatesti kelpaa vain kiinnostuksen tyydyttämiseen, ei päätöksentekoon.

2. Unohdetaan vuosikeskiarvon kerroin

Mittausraportissa on mittausjakson keskiarvo, ei vuosikeskiarvo. Vuosikeskiarvo saadaan kertomalla tulos luvulla 0,9, ja juuri sitä verrataan viitearvoon 300 Bq/m³. Ilman kerrointa raja-arvon ylitys näyttää suuremmalta kuin se on.

3. Päätellään hajusta

Haju kertoo, että jotain on. Hajun puuttuminen ei kerro, ettei ole. Radon on hajuton ja mauton kaasu, eikä sitä aisti mitenkään. Vastaavasti rakenteen sisäinen kosteusvaurio voi olla hajuton, jos rakennus on ylipaineinen tai vaurio on kuivunut väliaikaisesti.

4. Yksittäisestä näytteestä tehdään diagnoosi

Yksi pintasively, yksi ilmanäyte tai yksi koiran merkkaus ei ole selvitys. Sisäilmaselvitys rakentuu kokonaisuudesta: rakennetyypit, kosteusmittaukset, painesuhteet, ilmanvaihdon toiminta ja vasta näiden jälkeen mahdolliset materiaalinäytteet. Yksittäinen positiivinen tulos ilman rakenneteknistä selitystä johtaa yleensä väärään korjaukseen.

5. Korjataan ennen kuin syy on tiedossa

Tavallisin kallis virhe. Puretaan lattia, vaihdetaan ikkunat tai asennetaan laite, koska oire on ilmeinen — mutta virtausreitti ja paine-ero jäävät selvittämättä. Jos ilma kulkee edelleen sisään samasta raosta, korjaus ei muuta mitään. Selvitä ensin painesuhteet ja vuotoreitit, sitten valitse korjaustapa.

6. Jälkimittaus jää tekemättä

Korjauksen onnistumista ei voi päätellä tuntumasta. Ainoa tapa varmistaa vaikutus on toistaa mittaus samalla menetelmällä ja samalla lämmityskaudella. Ilman jälkimittausta et tiedä, maksoiko työ itsensä takaisin, etkä voi osoittaa sitä myöhemmin asuntokaupassa.

Bonus: oireet etsitään verkosta

Oireiden arviointi ei kuulu tälle sivustolle eikä keskustelupalstalle. Jos epäilet asumisen vaikuttavan terveyteesi, ota yhteys terveysasemaan tai työterveyshuoltoon. Asunnon terveyshaittaepäilyn tutkii kunnan terveydensuojeluviranomainen, joka voi tehdä tarkastuksen ja antaa määräyksiä. Näiden kahden polun sekoittaminen viivyttää molempia.

Huomaa. Viitearvot ja mittausohjeet perustuvat voimassa olevaan säädäntöön ja Säteilyturvakeskuksen ohjeistukseen. Tarkista aina ajantasainen arvo alkuperäislähteestä ennen korjauspäätöstä, ja teetä mitoitus alan toimijalla.

Usein kysyttyä

Riittääkö pikatesti alkuarvioon?

Se kertoo suuruusluokan, mutta päätöksiä sen varaan ei kannata tehdä. Virallinen tulos edellyttää pitkäaikaismittausta lämmityskaudella.

Voiko homekoiran tulokseen luottaa?

Se on yksi vihje muiden joukossa. Ilman rakenneteknistä selvitystä se ei osoita vaurion sijaintia eikä laajuutta.

Kenelle terveyshaittaepäilystä ilmoitetaan?

Kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Vuokra-asunnossa asia ilmoitetaan ensin vuokranantajalle kirjallisesti.

Lähteet